Tietoa, taitoa ja sydämen sivistystä
Kohtaa lapsi kunnioituksella
Kasvata hänet rakkaudella
Lähetä hänet matkaan vapaudessa
-Rudolf Steiner
Steinerkoulussa tuttu ja turvallinen luokkayhteisö luo puitteet koko kouluajan turvalliselle kasvulle. Sama luokka ja luokanopettaja ovat usein yhdessä ensimmäiset kahdeksan vuotta. Yhdeksännestä luokasta alkaen luokasta pitää huolta oma luokanvalvoja ja opetuksesta huolehtivat aineenopettajat.
Steinerkoulussa opetus on kaikilla luokka-asteilla elävää ja monipuolista. Opeteltavia asioita ei lähestytä ainoastaan tiedollisesti, vaan myös taiteen ja tekemisen kautta. Uusien asioiden oppiminen voi olla suuri elämys.
Steinerkouluissa noudatetaan samaa opetussuunnitelmaa kuin peruskouluissa. Mitkä asiat tekevät steinerkoulusta erityisen?
Oma luokka ja säännöllinen rytmi opetuksessa
Steinerkoulussa pysyvä luokkayhteisö, oma turvallinen luokkahuone ja pitkäkestoiset suhteet opettajiin nähdään tärkeinä edellytyksinä tasapainoiselle kasvulle. Koulupäivissä toistuu säännöllinen rytmi. Se luo luokkaan rauhaa ja tuo lapsille turvallisuudentunnetta. Vuodenkierrossa suuret juhlat rytmittävät koulun elämää.
Oppikirjaton opetus
Steinerkouluissa oppikirjoja käytetään alaluokilla ainoastaan muutamissa oppiaineissa, muuten käytössä on oppikirjaton opetus. Opettaja kertoo luokassa opeteltavasta asiasta elävästi ja mielenkiintoisesti luoden oppilaille mielikuvan aiheesta. Sitten oppilaat kirjoittavat ja piirtävät oppimastaan asiasta työvihkoonsa. Näin opeteltavaan asiaan syntyy jokaiselle lapselle henkilökohtainen suhde. Opetuksessa käytetään paljon taiteellisia ja toiminnallisia menetelmiä.
Jakso-opetus
Steinerkoulussa oppisisällöt ja opetusmenetelmät on suunniteltu niin, että ne tukevat kunkin ikäkauden kehitysvaihetta. Steinerkouluissa on koko perusopetusvaiheen ajan käytössä jakso-opetus. Se tarkoittaa, että yhteen oppiaineeseen syvennytään 3-4 viikon jakson ajan perinpohjaisesti. Koulupäivät alkavat yleensä kahdella pääainetunnilla.
Esimerkiksi kolmannen luokan talonpoikaisjaksolla uppoudutaan pääainetuntien aikana suomalaiseen talonpoikaiselämään. Opettaja kertoo entisajan elämästä ja oppilaat kirjoittavat ja piirtävät siitä vihkoihinsa. Sen lisäksi käydään retkillä ja oppilaat pääsevät itse tekemään perinteisiä töitä, esimerkiksi leikkaamaan viljaa, leipomaan leipää ja käsittelemään pellavaa. Samoja teemoja käsitellään myös muiden oppiaineiden tunneilla, kuten kuvataiteessa ja musiikissa. Näin suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin tutustumisesta muodostuu lapselle kokonaisvaltainen elämys.
Kielten opetus
Steinerkoulussa englantia (A1-kieli) ja saksaa tai ruotsia (A2-kielet) opiskellaan ensimmäiseltä luokalta lähtien. Alimmilla luokilla opiskelu tapahtuu luokan yhteisten leikkien, rytmien, lorujen ja laulujen kautta. Kolmannella luokalla otetaan käyttöön oppikirjat. Kuudennella luokalla aloitetaan B1-ruotsi sekä kahdeksannella luokalla B2-saksa.
Eurytmia ja muotopiirustus
Tavanomaisten kouluaineiden lisäksi steinerkoulussa on omia oppiaineita kuten eurytmia ja muotopiirustus. Eurytmia on liikuntataidetta, jossa musiikki ja lausunta muunnetaan liikkeen ja eleen taiteeksi. Eurytmiassa on samankaltaisia elementtejä kuin modernissa tanssissa. Muotopiirustuksessa oppilaat harjoittelevat silmän ja käden yhteistyötä piirtäessään erilaisia abstrakteja muotoja ja dynaamisia kuvioita. Myöhempinä vuosina muotopiirustus muuttuu geometriaksi.
Kun kello lähestyy kahdeksaa, on oma opettaja jo oppilaita vastassa oman luokan ovella. Opettaja tervehtii erikseen jokaista. Sitten koulupäivä alkaa yhteisellä aamurunolla, lauluilla ja rytmeillä.
Etenkin alaluokilla koulupäivien säännöllisellä rytmillä on lapselle suuri merkitys. Toistuvuus tuo pienelle koululaiselle turvaa ja luottavaisen olon. Tämä mahdollistaa oppimisen ja luo kouluviihtyvyyttä. Kaikilla oppitunneilla, koulupäivässä, jakso-opetuksessa ja kouluvuodessa pyritään löytämään tasapaino kuuntelemisen ja osallistumisen, keskittymisen ja rentoutumisen sekä katsomisen ja tekemisen välillä.
Ensimmäisellä luokalla lapset oppivat toimimaan muita kunnioittaen osana ryhmää. Toiminnalliselle oppimiselle ja mielikuvitukselle annetaan runsaasti aikaa. Tätä tukee muunneltava luokkatila, jossa pulpettien tilalla ovat helposti siirrettävät, leikkeihin ja koulutyöhön sopivat penkit. Ensimmäiset matematiikan ja äidinkielen pohjataidot rakentuvat tarinoiden ja konkretian kautta. Mitä asioita maailmassa on vain yksi? Minkälaisia laskutapoja on olemassa?
Omien työvihkojen laatimisen opettelu vaatii keskittymistä ja pitkäjänteistä työskentelyä kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen parissa. Aktiivisen työskentelyn lisäksi lapset saavat nauttien eläytyä kuuntelemaan opettajan kertomia kansansatuja ja sen jälkeen muistelemaan, piirtämään ja maalaamaan niiden sisältöjä.
Toisessa luokassa on elämää. Oppilaat tekevät pieniä tarinoita ja esityksiä itse virkkaamillaan käsinukeilla. Ovela kettu päihittää karhun ja kaikkia naurattaa. Oppimisen ilo on käsinkosketeltavaa.
Toisella luokalla oppilaiden koululaistaidot ovat karttuneet ja oppilaat jatkavat entistä taitavampina laskemisen, lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelua. Lukeminen muuttuu sujuvammaksi ja omia tekstejä alkaa syntyä. Opetuksessa on paljon iloa, toiminnallisuutta ja tarinoita.
Kertomusaineistona ovat vastakkaisia inhimillisiä laatuja korostavat eläinsadut ja legendat pyhimyksistä. Tarinat opettavat tunteiden käsittelyä, laajentavat tietoisuutta ja muokkaavat käsityksiä hyvästä ja pahasta.
Kahdeksanvuotiaan muistin kehittymistä tuetaan monin tavoin. Ulkoa oppimisen taitoa tarvitaan kertotauluja harjoiteltaessa. Matematiikan tunneilla käytetään monia toiminnallisia menetelmiä ja oppilaat laskevat eri laskutoimituksilla yhä suurempia lukuja.
Kolmannessa luokassa pulpetit seisovat siisteissä riveissä. Tunnelma on nyt toinen kuin alemmilla luokilla. Ilmassa on paljon kysymyksiä, ihmettelyä ja mielipiteitä. Miten Suomessa elettiin sata vuotta sitten? Miten viljaa leikattiin? Mikä ihme on varsta? Mikä on oikein ja mikä on väärin?
Kolmannella luokalla aletaan tutustua maailmaan toden teolla. Kantava teema on vanhan ajan elämä – se aika, jolloin isoisovanhemmat olivat pieniä. Teema näkyy useissa oppiaineissa talonpoikaiselämään ja vanhoihin ammatteihin perehtymisenä. Lisäksi kolmannella luokalla harjoitellaan perinnekäsitöitä ja matematiikassa tutustutaan erilaisiin mittajärjestelmiin peruslaskutoimitusten ohessa. Kolmannella luokalla ryhmätyö- ja käytännön elämän taidot vahvistuvat yhdessä tekemisen myötä. Lapselle on tärkeää kokea olevansa osa ympäröivää maailmaa.
“Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi,
lähteäni laulamahan, saa´ani sanelemahan….”
Neljännestä luokasta kaikuvat Kalevalaiset laulut ja runot. Kalevalan sankareiden seikkailut ihmetyttävät ja innostavat neljäsluokkalaisia. Ne tarjoavat monipuolisen ja innostavan tavan tutustua suomalaisen kulttuurin historiaan. Kalevalan rikas maailma tarjoaa äidinkielen opetukseen loputtomasti mahdollisuuksia. Kalevala-teemalla saatetaan tehdä luokkalehti, näytelmä, musiikkiesitys tai vaikka opetusvideo.
Neljännellä luokalla omaan ympäristöön tutustumista laajennetaan myös kotiseudun historiaa ja Helsingin historiallisia kohteita tutkimalla. Ympäristöopissa tutustutaan eläinten elinolosuhteisiin eri eläinlajeja esitellen. Matematiikassa laskutaidot kehittyvät ja opitaan jakamaan kokonaisuutta pienempiin osiin, murtolukuihin.
Esirippu aukeaa ja näytelmä voi alkaa. Salissa on hiirenhiljaista, kun näyttelijä lausuu ensimmäiset vuorosanansa.
Viidennellä luokalla valmistetaan näytelmä. Esitys on koko luokan yhteistyön tulos, jossa jokainen yksilö voi näyttää taitonsa ja saa oman hetkensä parrasvaloissa. Keskeistä oppisisältöä ovat myös historian aihepiirit muinaisista kulttuureista Kreikan historiaan. Oppitunneilla ihmetellään faaraoiden hautojen salaisuuksia ja Kreikan jumalten edesottamuksia. Näiden aihepiirien alueita voidaan käydä läpi monien oppiaineiden tunneilla.
Yksi viidennen luokan ympäristöopin tehtävistä on synnyttää kunnioitus omaa lähiluontoa kohtaan. Lähialueen kasveja tutkitaan, piirretään, haistellaan ja myös maistellaan -silloin kun se on turvallista. Maantiedossa keskitytään Suomen ja Pohjoismaiden pinnanmuodostukseen ja elinkeinoihin. Matematiikassa edetään murtoluvuista desimaalilukuihin ja opitaan geometrian peruskäsitteet vapaalla kädellä piirtäen.
Luokassa on keskittynyt tunnelma, kun harpit piirtävät vihkoihin taidokkaita ja pikkutarkkoja geometrisia kuvioita. Kuudennessa luokassa yksityiskohdat ovat tarkkoja ja maailma näyttäytyy totena.
Kuudennessa luokassa nuoret keskustelevat, väittelevät ja muodostavat yhä selkeämmin omia mielipiteitään. Selkeät säännöt ja lait painottuvat myös opetussuunnitelman sisällöissä. Matematiikan geometriset lait, historian roomalainen laki ja järjestys, fysiikan perusilmiöt ja maantiedon mineraalinen maailma auttavat ymmärtämään maailman syy- ja seuraussuhteita. Äidinkielessä syvennetään kirjallisuuden tuntemista ja luodaan yhä vahvempi ymmärrys kieliopin sääntöihin.
Seitsemännen luokan opetuksessa renessanssiajan historia on yksi keskeinen teema, joka linkittyy monien oppiaineiden opetukseen.
Seitsemäsluokkalainen on itsekin kuin renessanssiajan ihminen, joka haluaa etsiä ja löytää. Siksi keksinnöt ja löytöretket ovat innostavaa opetuksen ainesta.
Seitsemännessä luokassa nuoret tekevät esitelmiä historiallisten henkilöiden elämäkerroista ja saavutuksista. Ne saattavat toimia esikuvina oman elämänpolun suunnittelussa. Kemiassa palataan alkemistien aikaan ja tutkitaan palamista. Biologian ja terveystiedon tärkeinä kysymyksinä ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä yksilön sosiaalisen vastuun korostaminen. Maantiedossa tutkitaan tähtiä ja maailmankaikkeutta. Kuvataiteissa kiinnitetään huomiota kappaleiden muotoihin, valoihin ja varjoihin sekä perspektiivin lakeihin unohtamatta kuvan tunnelmaa.
Kahdeksas luokka on viimeinen luokanopettajan opettama luokka. Monet aikaisempien vuosien teemat ja kokonaisuudet saatetaan päätökseen ja kootaan kaikki tähän asti opittu mielekkääksi kuvaksi maailmasta.
Kahdeksannella luokalla kuljetaan historiassa Ranskan vallankumouksen teemoista aina nykypäivään saakka. Kahdeksasluokkalainen tarkkailee omaa olemustaan. Ihmiskehoon tutustutaan kahdeksannella luokalla aina luita ja lihaksia myöten, tunne-elämää unohtamatta. Maantiedossa jatketaan jo alkanutta mantereisiin ja eri kansojen kulttuurielämään tutustumista sekä tarkastellaan sääilmiöitä. Äidinkielessä luetaan ja tulkitaan kirjallisuuden eri lajeja. Kahdeksannen luokan aikana luokka syventyy yhdessä kaunokirjalliseen tekstiin ja valmistaa siitä näytelmän.
Yhdeksännen luokan tavoitteena on kriittisen ajattelun kehittäminen ja kyky tarkastella asioita usealta eri kannalta.
Katse suunnataan jo tulevaisuuteen. Oppilasta kannustetaan käyttämään omaa harkintakykyään, pohtimaan tiedon luotettavuutta ja käyttämään monimuotoisia lähteitä tiedon hankinnassa. Työelämään tutustumista harjoitellaan. Taideaineita ja kädentöitä on edelleen. Yhdeksännestä luokasta alkaen luokasta pitää huolta oma luokanvalvoja ja opetuksesta huolehtivat aineenopettajat.