Draamakasvatusta
Yhden lukuvuoden aikana koulussamme tehdään keskimäärin 11 kokoillan näytelmää. Tähän päälle vielä Kalevalat, Mikael-kuvaelmat ja muut pienemmät esitykset. Merkittävä määrä näyttämötaidetta pitää meidät vahvasti kiinni myös draaman maailmassa.
Draaman maailma on leikin maailma – draamakasvatuksen käsite vakava leikillisyys kuvaa sitä hyvin.Tekijät sekä eläytyvät leikkiin että tietävät leikkivänsä, ja katsoja lähtee yhteiseen sopimukseen mukaan. Tämä niin sanottu esteettinen kahdentuminen on oppimisen mahdollistaja. Roolit ja fiktiivinen maailma luodaan ja rakennetaan yhdessä. Kyky luoda yhteisiä tarinoita auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja maailmaa. Samalla kehittyvät sanallisen ja sanattoman viestinnän keinot, sillä työskentelytapa on usein kollektiivinen ja yhteistyöhön kannustava.
Draamataiteen kautta oppiminen on hyvin kokonaisvaltaista. Tutuksi tulee aihe – vaikkapa Aleksis Kiven klassikko Seitsemän veljestä. Tutuksi tulee myös se kuinka käsikirjoitus valmistuu esitykseksi: tarvitaan lavastus, puvustus, valot, ohjaus ja musiikki. Tarvitaan lukemattomia tunteja repliikkien, toiminnan ja äänenkäytön harjoittelemiseen. Sitten tarvitaan mainoksia, käsiohjelma, liput, kahvila väliajalle – ja kaikki täytyy itse järjestää.
Kun näytelmä saa ensi-iltansa, on jo tehty jopa satoja työtunteja. On saatu valmiiksi yhteinen projekti, jossa kaikkien työpanos on ollut tärkeä. Fiktiivisen maailman rakentaminen vie meidät prosessiin, josta palaamme hiukan muuttuneina takaisin. Se mikä aina yllättää ensi-illan hehkussa, yleisön aplodeja kuunnellessa, on se ihana tunne: minä uskalsin, minä ylitin itseni! Me teimme tämän yhdessä – toinen toisiamme kannatellen, auttaen – toistemme onnistumisista iloiten. Se on puhdasta, yhteistä, koko ryhmää kannattelevaa iloa.
Ilona Lehtinen
vuosikertomus 2023-2024